Tarina jatkuu
Kuuntele tai lue Sirkan tarinan toinen osa napsauttamalla alla olevaa painiketta.
Sirkka Superomaishoitaja, osa 2
Miltä Sirkan elämä on näyttänyt viime aikoina?
Hän ei itse asiassa ole nukkunut kovin hyvin ja hänellä on kipuja eri puolilla kehoa. Verenpaine on koholla. Hänellä on myös ollut kovia päänsärkyjä, mutta vaikka niitä on tutkittu, särkyyn ei ole löydetty mitään elimellistä syytä. Viime viikolla hän menetti malttinsa ja huusi äidilleen, mutta hän ei tiedä miksi. Hän tunsi olonsa syylliseksi koko päivän sen johdosta. Sen jälkeen on sattunut samanlaisia tilanteita.
Sirkka on alkanut tuntea olonsa syylliseksi ja surulliseksi eikä hän voi ymmärtää, mitä hänelle on tapahtumassa. Hän on vihainen itselleen ja pelkää, ettei hän ole enää hyvä omaishoitaja. Sirkka ei pidä niistä tunteista ja ajatuksista, joita hän kokee ja jotka juolahtavat hänen mieleensä. Siksi hän haluaa välttää noiden tunteiden ja ajatusten ajattelemista kaikin tavoin.
Hän jatkaa päivittäisiä rutiineja, siivoaa ja avustaa äitiään parhaan kykynsä ja tarmonsa mukaan. Hän on käynyt lääkärillä puhumassa uniongelmistaan ja käyttää nyt lääkitystä öisin ja silloin kun tuntee itsensä ahdistuneeksi ja jännittyneeksi. Hän on myös huomannut menettävänsä malttinsa kovin helposti ollessaan tekemisissä muiden kanssa.
Kuitenkin, jos joku kysyy, miten hänellä menee, Sirkka vastaa aina hymyillen: ”Hyvin, kiitos. Kaikenlaista pulmaa kuten ennenkin, mutta minä selviän kyllä”.
Ihmisinä me kaikki tunnemme tunteita, välillä ”hyviä” tunteita ja välillä sellaisia tunteita, joita emme haluaisi tuntea. Omaishoitajat ovat samalla tavalla ihmisiä, joilla on kaikenlaisia tunteita ja on normaalia tuntea myös kielteisiä tunteita ja ajatuksia itseään tai hoidettavaa kohtaan.
Moni kokee, ettei saisi kokea kielteisiä ajatuksia ja tunteita ja tuntee siitä syyllisyyttä. On kuitenkin tervettä huomata nuo ajatukset ja sallia ne itselle. Se että kielteisiä tunteita ei hyväksy ja salli itselleen, voi johtaa siihen, että nämä ”kielletyt” asiat pyörivät mielessä ja voivat johtaa jatkuvaan pahaan oloon ja lopulta uupumukseen.
Sirkka ei sallinut itsensä tuntea noita vaikeita tunteita ja ajatuksia, joita hoitotilanteessa voi esiintyä. Hän kielsi ne ja pyrki tekemään kaikkensa välttääkseen ne. Koska nämä tunteet kuitenkin ovat normaaleja kaikille ihmisille, myös Sirkka koki niitä. Sen seurauksena hän tunsi syyllisyyttä ja vihaa itseään kohtaan. Tämä näyttäytyi lopulta myös monenlaisina terveysongelmina, kuten nukkumisvaikeuksina ja verenpaineena.
Mitä ajattelet Sirkan tilanteesta nyt?
Mitä ajatuksia sinulle tulee?
