Omapolku

Sulje silmäsi ja rentoudu.

Tarkkaile hetki itseäsi tässä huoneessa. Kuvittele mielessäsi huone. Kuvittele mielessäsi itsesi tässä huoneessa. Tarkkailijana huomioi kaikki tuntemuksesi. Huomioi kaikki tunteet, mitä sinulla ilmenee. Huomioi kaikki ajatuksesi. Huomioi, mitä ajatuksia sinulla on. Huomioi nyt itsesi tarkkailijana – se osa sinusta, joka huomasi kehon tuntemukset, tunteet, ajatukset.

***

Tarkkailijana ja havainnoijana, kuule ja huomioi tämä:

Kehoni muuttuu alinomaa. Kehoni tunnistaa itsessään erilaisia tiloja, terveyttä tai sairautta. Se voi olla levännyt tai väsynyt, vahva tai heikko. Aluksi kehoni oli pienen vauvan keho ja se kasvoi koko ajan, ja se muuttuu edelleen ja vähitellen se vanhenee. Voin menettää jonkin osan kehostani. Siitä voi tulla lihava tai laiha. Kuitenkin, vaikka tämä kaikki tapahtuu, se osa minusta, joka havainnoi kehoani, on pysyvä. Olen ollut minä koko elämäni ajan. Minulla on kehoni, kuitenkaan en koe, että olen kehoni. Vaikka kehoni muuttuukin, olen yhä minä.

Kiinnitä huomiosi tähän tärkeään asiaan: Anna itsesi huomata tämä olemassa olevana, koettuna tosiasiana, ei vain ajatuksena, uskomuksena tai näkökulmana. Ajattele kaikkia niitä muutoksia, jotka kehosi on läpikäynyt, kaikkia niitä tilanteita, joissa se on ollut, kun sinä itse olet pysynyt samana.

***

Huomioi seuraava:

Minulla on rooleja, joissa toimin, enkä kuitenkaan ole yhtä kuin roolini. Rooleja on useita ja ne muuttuvat alinomaa. Joskus olen xxx:n roolissa (tytär tai poika, isä tai äiti, mies tai vaimo, ystävä tai uskottu, joskus työntekijä, työnhakija, eläkeläinen jne). Toimin rooleissa koko ajan. Ellen tekisi niin, olisin roolissa, joka ei esitä roolia. Nytkin esitän roolia. Kuitenkin kaiken aikaa tarkkailija minussa, osa jota kutsun minuksi, tarkkailee ja havainnoi.

Voin olla kaikissa vaihtuvissa rooleissani. Kuitenkin voin samalla olla myös läsnä, pysyvänä tarkkailijana. Näin minulla on rooleja, mutta en ole yhtä kuin roolini. Anna itsesi ymmärtää tämä koettuna tosiseikkana. Tiedät sen olevan totta ja olet tiennyt kaiken aikaa, vaikka joskus saatatkin sen unohtaa. Tämä ei ole vain uusi selitys tai näkökulma. Se on oma kokemuksesi elämäsi rooleista. Salli itsesi ymmärtää, että tarkkailet omia roolejasi.

***

Nyt, vielä tarkkailijana, huomaa tämä:

Minulla on monia tunteita. Tunteitteni määrä on loputon. Ne voivat olla vastakkaisia ja ne muuttuvat. Ne saattavat vaihtua rakkaudesta vihaan, viileydestä kiukkuun, ilosta suruun, ja kuitenkin minä olen minä kaiken aikaa. Vaikka koen tunteita, kiinnostusta, ikävystymistä, hämmennystä, rentoutumisen tunteita, voin tarkkailla tuota kaikkea koko ajan. Vaikka tunne valtaa minut, se menee ohi. Tarkkaileva osa minussa tietää, että vaikka minulla on tuo tunne, en kuitenkaan ole yhtä kuin se. Tunteet ovat vaihtuvia. Tarkkailija minussa pysyy samana. Minulla on tunteita, mutta en ole sama kuin tunteeni.

Huomioi tämä tärkeä ajatus: Minulla on tunteita, mutta en ole yhtä kuin ne. Anna itsesi ymmärtää, että voit kokea tämän totena, ei vain uskomuksena. Ajattele niitä asioita, joista olet pitänyt, mutta joista et enää pidä, pelkoja, jotka sinulla oli joskus, mutta joista olet selvinnyt. Kuitenkin kokemuksesi itsestäsi on pysyvä. Olet sama tuosta kaikesta huolimatta.

***

Seuraavaksi kaikkein vaikein asia. Omat ajatuksesi.

Minulla on ajatuksia, mutta en ole yhtä kuin ajatukseni. Ajatukseni muuttuvat alinomaa. Elämäni aikana olen saanut uusia ideoita, tietoja ja kokemuksia. Voin joskus ajatella jotakin virheellisesti ja sitten huomata miten asia on ja ajatella toisin. Joskus ajatukseni ovat typeriä eikä niissä ole järkeä. Joskus nämä ajatukset tulevat automaattisesti, kuin tyhjästä. Kuitenkin, kaiken aikaa, tarkkailija minussa huomaa ja havaitsee nämä ajatukset. Tarkkaileva osani tietää, että minulla on ajatuksia ja etten ole yhtä kuin ajatukseni.

Anna itsesi ymmärtää tämä koettuna tosiasiana. Sillä näin se on, vaikka usein menetämme kosketuksen tähän ilmiöön. Ja huomaa, että silloinkin kun ymmärrät tämän, ajatustesi virta jatkuu. Ja voit huomata tämän tapahtuvan. Ja kuitenkin syvällä itsessäsi ymmärrät, että osa sinusta pysyy, tarkkailee tuota kaikkea. Tarkkaile nyt hetki ajatuksiasi – huomaa että tarkkailet, ja sitten tarkkaile myös tätä.

Joten et ole vain kehosi … ajatuksesi … tunteesi … roolisi. Nämä asiat ovat elämäsi sisältö.

Sinä olet paikka tai näyttämö, jossa ne tapahtuvat tai ilmenevät. Ja kun havaitset tämän, huomaa miten voit etäännyttää itsesi niistä asioista, joiden kanssa olet kamppaillut. Olet yrittänyt muuttaa roolejasi, päästä eroon ”pahoista” tunteista, hallita mieltäsi. Ja mitä enemmän tätä teet, sen pahemmaksi se muuttuu… sitä enemmän sotkeudut … sitä vähemmän sinä itse olet läsnä. Olet yrittänyt muuttaa elämäsi sisältöä. Sinun ei tarvitse muuttaa näitä asioita ennen kuin elämäsi toimii, koska ne eivät kuitenkaan ole yhtä kuin sinä. Voit luopua taistelusta ja alkaa hyväksyä itsesi. Ei siksi, että ajattelet niin, vaan koska tarkkaileva osa tietää tämän koettuna totena.

***

Huomioi taas itsesi huoneessa, missä olet. Ja huomioi tämä huone, kuvaile se. Kun olet valmis palaamaan huoneeseen, avaa silmäsi.